A PHP Error was encountered

Severity: Notice

Message: Undefined offset: -1

Filename: controllers/page.php

Line Number: 240

History - 1970-luku - Jazz Finland Skip to content

In Finnish  /  In English

Säätäjä – Suomen Jazzliitto 50 vuotta

Jazzlehden julkaiseminen koettiin Jazzliiton piirissä tärkeäksi. Selkein esimerkki siitä on se, että kun lehti siirtyi Jazzliiton kustannettavaksi vuonna 1975, lehteä ryhtyi päätoimittamaan liiton hallituksen tuore puheenjohtaja Matti Laipio.

 

A PHP Error was encountered

Severity: Warning

Message: Illegal string offset 'slug'

Filename: history/main.php

Line Number: 84

A PHP Error was encountered

Severity: Notice

Message: Uninitialized string offset: 0

Filename: history/main.php

Line Number: 84

A PHP Error was encountered

Severity: Warning

Message: Illegal string offset 'slug'

Filename: history/main.php

Line Number: 90

A PHP Error was encountered

Severity: Notice

Message: Uninitialized string offset: 0

Filename: history/main.php

Line Number: 90

A PHP Error was encountered

Severity: Warning

Message: Illegal string offset 'slug'

Filename: history/main.php

Line Number: 96

A PHP Error was encountered

Severity: Notice

Message: Uninitialized string offset: 0

Filename: history/main.php

Line Number: 96

A PHP Error was encountered

Severity: Warning

Message: Illegal string offset 'slug'

Filename: history/main.php

Line Number: 96

A PHP Error was encountered

Severity: Notice

Message: Uninitialized string offset: 0

Filename: history/main.php

Line Number: 96

A PHP Error was encountered

Severity: Warning

Message: Illegal string offset 'slug'

Filename: history/main.php

Line Number: 96

A PHP Error was encountered

Severity: Notice

Message: Uninitialized string offset: 0

Filename: history/main.php

Line Number: 96

https://jazzfinland.fi/jazzliitto50/

A PHP Error was encountered

Severity: Warning

Message: Illegal string offset 'slug'

Filename: history/main.php

Line Number: 97

A PHP Error was encountered

Severity: Notice

Message: Uninitialized string offset: 0

Filename: history/main.php

Line Number: 97

 
1960 
 
 
 
 
1970 
 
 
 
 
1980 
 
 
 
 
1990 
 
 
 
2000 
 
 
 
 
PERINTÖ 
LÄHTEET 
 
KiihkeänalunjälkeenSuomenJazzliittoetsiuomiaan.Resurssejaeiollutnimeksikään,jaisoosaliitonsisällävirinneestäenergiastakuluikulttuuripoliittiseenkamppailuunvaikeanasemanparantamiseksi.Toimintasaatiinkuitenkinjossainmäärinvakiinnutettua.JazzpäivätjärjestettiinjaYrjö-palkintojajaettiin.Jäsenmäärätkinnousivat.KunTurkuJazzryhyväksyttiinJazzliittoonvuonna1971,olijäsenyhdistyksiäkuusi.Vuosikymmenenlopussaniitäolijokaksikymmentä.

Vuonna1970liittopalkkasiAinoNiemistönosapäiväiseksitoimistonhoitajaksi.Tämäpestiedelsitoiminnanjohtajantehtävää,johontarttuivatRafaelMyrsky1971,MattiKonttinen1973jaLauriKarvonen1975.JaakkoTahkolahdenpalkkaamisenjälkeenvuonna1979SuomenJazzliitollaonollutkokopäiväinentoiminnanjohtajajamyösomattoimitilat,jotkaovatkokoliitonhistorianajansijainneetHelsingissä.EnsimmäinentoimistosijaitsiosoitteessaBulevardi3B22.

JazzliitontoiminnanjohtajatVuodetToiminnanjohtaja1970AinoNiemistö(toimistonhoitaja1971-1972RafaelMyrsky1973-1975MattiKonttinen1975-1979LauriKarvonen1979-1980JaakkoTahkolahti1980-1981JormaMoilanen1981-1983AndersCrohns1983-2003TimoVähäsilta2003-2006MaijuVarilo2006-2007KirsiLajunen,ma.2008MaijuVarilo2008-2010MaatiRehor2011LauriLaurila,ma.2012-2013MaatiRehor2014LauriLaurila,ma.2014-2015MaatiRehor2015-AmiVuorinenJazzliitontoimitilatVuosiPaikka1966-1975Eitoimitiloja,PL100541975-1979Hernesaarenkatu5,Helsinki,toimistoFinnishBluesSocietynkanssa1979-1993Bulevardi3B22,Helsinki1993-1995Annankatu25,Helsinki1995-1996Porkkalankatu1(Lepakko),Helsinki1996-2013Arabiankatu2,Helsinki2013-Hämeentie17B62,HelsinkiEnnenkuinpäästiinomiintiloihin,Jazzliittoapyöritettiinpääosinkotipöytienääressä.PostisaapuiosoitteeseenPL54.EnnenBulevardinosoitettaliittojakoihetkenaikaatoimistonFinnishBluesSocietynkanssa.

KäytännössäJazzliitontehtäviähoidettiinkokovuosikymmenenpaljoltitalkoovoimin.Jäsenmaksutulotolivatvähäiset.OpetusministeriöltäjaHelsinginkaupungiltaolisaatuvuosiavustuksiajo1960-luvunpuolella,janetukivatliittoamyös1970-luvulla.Avustuksetpysyivätkuitenkinmatalinaläheskokovuosikymmenen.Muutrahoituslähteetolivatsatunnaisia.Ottaenhuomioonkapeanjaepävarmantaloudellisenpohjanliittosai1970-luvullahämmästyttävänpaljonaikaan.

KirjavaajulkaisutoimintaaKaikenlaistakokeiltiin.Liitonhallituksenjäsenetpitivätesitelmiä–taitoimintakertomustensanamuotojenmukaisesti"valistivat"yleisöä.Parikirjastakinjulkaistiin.Vuonna1975ilmestyivaltiontiedonjulkistamispalkinnonsaanutopasParichorustajazziajakaksivuottamyöhemminHansWesterbergindiskografiaSuomalaisetjazzlevytykset1932–1976.

Vuonna1985julkaistiinkonserttijärjestäjilletarkoitettuJazzialavalle,muttamuutenkirjatjakirjaseteivätoleJazzliitonjulkaisutoimintaankuuluneet.YhteistyössäSuomalaisenmusiikintiedotuskeskuksenkanssajulkaistiinkansainvälistäyleisöäsilmälläpitäenkirjanenFinnishJazzvuonna1974.Tätäpromootiotoimintaajatkettiinsäännöllisesti1980-ja1990-luvulla.

Hankkeitaviriteltiin.YhteistyössäopetusministeriönjaLuovansäveltaiteenedistämissäätiönkanssaJazzliittoesimerkiksijärjestivuonna1972jazzsävellyskilpailunkotimaisilletekijöille"niukankotimaisenjulkaistunjazzsävelaarteistonkartuttamiseksi".

Kilpailuunosallistuikaksikymmentäsävellystyötä,jotkaedustivatjazzintyylilajejalaidastalaitaan.TuloksetjulkistettiinPoriJazzissa.VoittajaksiselviytyiJarmoSermilänteosOddsagainstIntervals.ToisenpalkinnonsaiEdwardVesalajakolmannenIlkkaWillman.

Jazzliittomyöskokeilisiipiäänäänilevyalalla–jaihansyystä.Suomalaisessajazzissaeiäänilevytuotannonosaltaolluttapahtunutkovinkaanpaljon1960-luvulla.Äänilevytuottajatolivatharvassa,eikäniitäjuurikaankiinnostanutjazzinkaltainenmusiikinlaji,jonkakaupallinenmerkityskoettiinmarginaaliseksi.Yhtiöidenleivissäjajopajohtoportaillakuitenkinvaikuttijazzillemyötämielisiäihmisiä,jotentiettyjämahdollisuuksiajazzjulkaisuilleoliolemassa.Vuosikymmenenlopullamuutoksentuuliaalkoikinollailmassa.KirjakustantajaOtavajulkaisikolmeEeroKoivistoisenLP-levyä,ja1970-luvulletultaessaetenkinEMI,LoveRecords,PSOjaScandiainnostuivatjazzinjulkaisemisesta.

SuomenJazzliittoyrittiosaltaanvaikuttaajazzjulkaisujenmäärännousuun.Opetusministeriönarkistoistaselviää,ettäJazzliittohakivuonna1968rahoitustakolmenLP-levynjulkaisemiseen.Jostainsyystähakemuksenkäsittelykestikauan,javastaseuraavanavuonnaministeriöpäättimyöntäälevytykseen6000markkaasilläehdolla,ettähankkeeseenliitetäänmarkkinointisuunnitelma.

LisäselvityksessäänministeriölleJazzliittoilmoittitekevänsätällärahoituksellakaksilevyä,joidenesiintyjinäolisivatSeppoPaakkunaisen,EdwardVesalan,EeroKoivistoisenjaHeikkiSarmannonyhtyeet.Kullekinyhtyeelleolisitarjollayksilevypuolisko.VarsinaisenjulkaisunhoitaisiMusiikki-FazeriinkuuluvaFinnlevy,jokamaksaisikaksitoistaprosenttiajokaisestamyydystälevystä.HakemuksenkirjoittanutliitonpuheenjohtajaLauriKarvonenselitti,ettäjazzlevyjenjulkaisemineneiSuomessakannatajasiksitarvitaantällaistayhteistyötä.

Suunnitelmatmuuttuivattoteutusvaiheessa.Ensimmäinenäänilevy,jollaSuomenJazzliittoolimukana,sisälsiA-puolellaSoulsetinjaB-puolellaEdwardVesalaJazzBandinesityksetjakulkinimelläNykysuomalaista–ContemporaryFinnish.Kahdenesiintyjän(Vesalatosinvaikuttimolemmissa)"split-albumi"ilmestyi1969.

SenvirallisenajulkaisijanaoliFinnlevy.HelsinginSanomienJuliusHeikkiläkiitteliSoulsetiäomailmeisensoulinesittämisestä.Vesalanyhtyeenesityksestähäntyytyivaintoteamaan,että"ensikertaaonsaatutaltioiduksilevyllekotimaistenvoimiemmetekemäävapaatajazzia".

LevynilmestyttyäSuomenJazzliitollaolijovireilläsamankaltainenhanke.SeuraavanvuodentoimintasuunnitelmassaLP-levyllekaavailtiinHeikkiSarmannonjaEskoRosnellinyhtyeitä.Hankehautautui,muttavuoden1969toimintakertomustalaadittaessapäädyttiinvakuuttelemaan,ettäSeppoPaakkunaisenjaEskoRosnellinyhtyeiden"äänityksetovatparhaillaankäynnissä".Siitäkääneitullutmitään.Sensijaanliittopäättivuonna1971sponsoroidaLoveRecordsinjulkaisemaaDDTJazzbandinlevyä,jollavieraililaulajaJussiRaittinen.

MahdollisestitukeaohjautuimyöstoiselleLoveRecordsinjulkaisulle,seuraavanavuonnailmestyneelleLP-levylleTriplet:uuttasuomalaistamusiikkia–NewModernFinnishMusic.LevylläEdwardVesalajamonetmuutartistitesittivätTeppoHauta-ahon,JarmoSermilänjaKariTikansävellyksiä.

Jazzliittooliselvästikiinnostunutlevyjulkaisutoiminnasta,muttasetyytyitaustavaikuttajanrooliinsa.1970-luvunalussaliitonaloitteestailmestyikokoelmalevySuomalaisenjazzinkultaisetvuodet2.VarsinainenjulkaisijaoliFinnlevy.LisäksiEMIjulkaisiedellämainitunsävellyskilpailunparhaimmistoaLP-levylläWinnersvuonna1973.

Kunlevy-yhtiötryhtyivätjulkaisemaanentistäenemmänjazzia,liitonpanostaeitässätoiminnassaenääniinpaljontarvittu.Seurasipitkähiljaisuus,jokakatkesivasta1980-luvulla.

==pagebreak==

JazzliittoopettajanajakeikallaSuomenJazzliittoolialkuvuosinakiinnostunutmusiikkikoulutuksenkehittämisestä.Työsarkaariitti,silläSuomessaeivieläollutjärjestelmällistäjazzkoulutusta.Yksittäisiäkurssejaolijärjestettyjopitkään,minkälisäksisoittajatsaattoivatosallistuaklassisenmusiikinopetukseen.Käytännössäuseimmatjazzmuusikotolivatitseoppineitasoittajia.

Järjestelmällisestärytmimusiikinkoulutustoiminnastaryhdyttiintodenteollakeskustelemaan1960-luvulla.PekkaGronowtekivaltionsäveltaidetoimikunnalleesityksenkoulutuksenaloittamiseksi,jaIlpoSaastamoinenlaatiJazzliitolleselvityksenpop-jajazzmusiikinkoulutustarpeesta.Rataspyörähtieteenpäin,kunensinvuonna1971IlpoSauniokirjoittiSuomenJazzliitontilauksestajazzinharrastusta,asemaajakoulutustakoskevanraportinopetusministeriölle.TämänjälkeenIlpoSaastamoinenjaSeppo"Paroni"Paakkunainenlaativatministeriöllepop-jajazzmusiikkiakoskevankoulutussuunnitelman.

Kulttuuripoliittinenpainejazzkoulutuksenjärjestämiseksialkoituottaatulosta,kunKlausjaSeijaJärvinenperustivatOulunkylänPop/jazz-opiston1972.Lakisääteisenvaltionavunpiiriinkannatusyhdistyksenylläpitämäopistopääsitosinvastakahdeksaavuottamyöhemmin.MyösSibelius-Akatemiassavirisikiinnostusjazzinopettamiseen.Järjestelmälliseksikoulutusmuuttuivuonna1983,kunoppilaitokseenperustettiinjazzmusiikinosasto.

JulkaisutoiminnanjakoulutuksenlisäksiSuomenJazzliittohalusivaikuttaakonserttitoimintaan.MyöhempinävuosikymmeninäJazzliittotulitunnetuksiorganisaationa,jonkatehtävänäolitukeajäsenyhdistyksiäniidenkonserttijärjestelyissä.Alkuvuosikymmeninäliittoitseoliuseinjärjestäjänä.

Jo1960-luvunlopussaliittoorganisoiulkomaistenjazzesiintyjienvierailujaSuomeen.KonserttiyhteistyötätehtiinalkuunmyösYhdysvaltojenviranomaistenkanssa,mikäeiherättänytsuurempaahämmästystä,silläjazzolijo1950-luvullavaljastettuosaksivirallistaAmerikankulttuurivientiä.SuomessaseilmeniYhdysvaltaintiedotustoimistoninnokkuutenahakeutuasuomalaistenjazztoimijoidenpariin.Rytmi-lehdessätästätoiminnastaraportoitiinuseinjamelkolaillatoiveikkainäänensävyin.

Kunvuonna1962Helsingissäjärjestettiinsosialististenmaidennuorisofestivaalit,yhdysvaltalaisetuhrasivatpaljonvoimavarojavarjofestivaalinjasiihenliittyvänjazztoiminnanjärjestämiseen.SamanvuonnaperustetullaAkateemisellaJazzkerhollaoliläheisetyhteydetYhdysvaltaintiedotustoimistoon–Jari-PekkaVuorelanmukaankerhoitseasiassapantiinpystyyntiedotustoimistontiloissa.Vuonna1968SuomessavierailiYhdysvaltainhallituksenlähettämänäTheUniversityofIllinoisJazzBand,jolleJazzliittojärjestiYhdysvaltaintiedotustoimistonavustamananeljäkonserttia.SamanavuonnaJazzliittotosinmyöspromotoiitäeurooppalaistajazzia,kunkvintettiJazzComboUstiTshekkoslovakiastaensinosallistuiValtakunnalliseentaidetapahtumaanjaesiintyisittenJazzliitonavustuksellaJyväskylässä.

YhteistyöYhdysvaltojentiedotustoimistonkanssahiipui1970-luvulletultaessa,osinvarmaansiksi,ettäVietnaminsodanvuoksiYhdysvallatjoutuiepäsuosioonmonissalänsimaissa.Kuitenkinvielävuonna1972JazzliittojärjestiYhdysvaltaintiedotustoimistonkanssaamerikkalaistajazziaesittelevänluentokiertueen.

SuomenJazzliitonkonserttitoiminnankeskeinenpiirreoli,ettäliittomieluumminhoitiesiintymisiäulkomaisillemuusikoillekuinjärjestelikonserttejakotimaisilletoimijoille.Näinvarmaankinhaluttiinvälttääajautumastasisäpiirinjuonitteluihinjakiusallisiinjääviyskysymyksiin.1970-luvullaSuomessanähtiinliitonjazztuonninseurauksenamelkoinenjoukkoulkomaisiaesiintyjiä,muunmuassasaksofonistiRolandKirk,blues-artistitEddieBoydjaMickeyBaker,pasunistiSlideHampton,pasunistiAlbertMangelsdorff,turkkilais-ruotsalainenyhtyeSevda,saksofonistitPaulQuinichettejaJoeHenderson,trumpetistiDonCherryjaperkussionistiOkayTemitz.

AmerikkalaispasunistiSlideHamptoninkiertueSuomessatoteutettiinlyhyellävaroitusajalla.Jazzliittoharmittelijäsentiedotteessaanmyöhemminsamanavuonna,mitenliitolletulitappiotayli3000markkaajamitenesimerkiksiHelsingissäkonserttivetivainalle300henkeä.Jazztuontiymmärrettiintärkeäksitoiminnaksi.Eioleliioiteltuaväittää,ettäniinjazzinkuinmyösmuunpopulaarimusiikin"hyvinvointi"perustuukansainväliseenvuorovaikutukseen.Suomalaisessajazzissavarsinkinpuhuttiinpaljonsiitä,mitäonjazzinkansainvälinentasojamitenseonsaavutettavissa.Tarvittiinvertailukohteita.Jazzliittoonnistuitehtävässäänvarsinhyvin,muttahintaoliuseinkova.Aikamonenulkomaisenvieraankohdalla–kutenesimerkiksivuonna1973ruotsalaisenEjeThelininkvartetinkiertueenjälkeen–pystyttiintoteamaan,ettäkiertuekylläonnistui"taiteellisesti,muttataloudellinentappioolihuomattava".

Myöhempinävuosikymmeninäjazztuonninideologiaalkoihiipuajajazzvienninnousta.Vielä1970-luvullaSuomenJazzliitollaeiollutkovinkaansuuriamahdollisuuksiahoitaajazzvientiä.Sitäkokeiltiinyhdenkerran,kunopetusministeriöltäsaatiinvuonna1976apurahaDresdeninDixieland-festivaalillevartavastenkootunFinnishDixieAllStarsinmatkaavarten.Itä-Saksan-matkaajohtiJazzliitonpuheenjohtajaMattiLaipio,jamanagerinatoimiliitontoiminnanjohtajaLauriKarvonen.

JazzvienninsarkaaSuomessakyntiparhaitenjaoikeastaanainoanainstituutionaYleisradio,jonkaroolikansainväliselläjazzkentällävahvistui,kunMattiKonttinenaloitti1960-luvunpuolivälissäradionvakituisenajazztoimittajana.KonttisentyönansiostayhtyeetpääsivätosallistumaanEuroopanyleisradioliitoneliEuropeanBroadcastUnioninkonsertteihinjaMontreux'ssajärjestettyihinyhtyekilpailuihin,joissasuomalaisetyhtyeetvoittivat1969ja1971.SittemminKonttinentoimimyösEuroopanJazzliitonhallituksessa.

Koskainstitutionaalisettoimijatolivatvähissä,monetmuusikotlähtivätitseansaitsemaankannuksiaulkomailta–taihakemaanoppia.HeikkiSarmantooliensimmäinensuomalainenjazzmuusikko,jokaopiskeliBostoninmaineikkaassaBerkleeCollegeofMusicissa.

SuomenJazzliitonkaikkeinkauaskantoisinratkaisu1970-luvullaliittyikinjuurikansainvälistymiseen.Vuonna1971JazzliittohakivastikäänperustetunEuroopanJazzliitonjäsenyyttäjamyössaisen.Parivuottamyöhemminyhteistyöllesaatiinlisävauhtia,kunEuroopanJazzliittopitikokouksensaPoriJazzinyhteydessä.

KaikkeinmerkittävintäyhteistyötätehtiinkuitenkinPohjoismaidenkesken.KunSuomen,Ruotsin,NorjanjaTanskanjazzliitotryhtyivättosissaansuunnittelemaanyhteistätekemistä,senvaikutuksettulisivatnäkymäänvielä2010-luvullakin.Aivantyhjästätoimintaaeitarvinnutkäynnistää.Pohjoismaisellavuorovaikutuksellaolijazzmusiikissaitseasiassapitkätjuuret.

JazzinpohjoinenulottuvuusYksimerkittävimpiäkulttuurikehityksiäkoko1900-luvullajamaailmanlaajuisestioliuudenlaisenmassamedianjapopulaarikulttuurinsyntyjaleviäminen.Jazzillaolitässäkehityksessätärkeärooli.Monimutkaistahistoriaatiivistäenvoidaansanoa,ettäamerikkalainenjazzvalloittinuorenyleisönsydämetjasamallahaastoiolemassaoleviamusiikkiperinteitäja-käytänteitä.

JokaisellaPohjoismaallaontästäkehityksestäomaversionsa.1930-luvulletultaessaamerikkalainenjazzolilöytänytjalansijanPohjolasta.1950-luvunlopullajokaisellamaallaalkoijoollaomiajazzsankareita.1970-luvullesaavuttaessasoittajatryhtyivätottamaanetäisyyttävaltamerentakaisiinjuuriinkehitelläkseenomaa,kansallisestivärittynyttäversiotajazzista.

Kehityseisujunutongelmitta.MyösPohjoismaissakäytiinvanhanjauudenkulttuurinvälillä"jazzsotia",muttakamppailutolivatloppujenlopuksivähäisiäverrattunavastaaviinkiistoihinmonissamuissamaissataiverrattunavaikkapasiihenvastustukseen,jotarockmusiikkikohtasi.Vähitellenjazzhyväksyttiin.

Ruotsiolitässäkehityksessäedelläkävijämaa–ainakinsenasemaolikeskeinen.Sodanrasituksiltajajälleenrakennustyöltäsäästynyt,suhteellisenvaurasRuotsiosasiparhaitenhyötyäkansainvälisistämusiikkituulista.Silläoli1940-ja1950-luvuillavaraatuodamaahanulkomaisiaesiintyjiä,erityisestiamerikkalaisiajazzmuusikoita.Musiikkituonninvaikutusolierittäinmerkittäväruotsalaisellemusiikkielämälle.

Suomalaisissamusiikkilehdissätavattiinjo1950-luvullaväittää,ettäRuotsionjazzkulttuurinosaltavuosikausiaSuomeaedellä.Norjassa,TanskassajaIslannissakuuluisamanlaisiaäänenpainoja.PuhuttaessapohjoismaisestajazzinkehityksestätailaajemminottaenpopulaarimusiikinhistoriastaRuotsionkinollutnaapureilleenvuosikymmenienajansekäkateudenkohdeettämallimaa.

Kateudenedelleajoiyhteistyö.Silleoliolemassapitkätjuuretjahyvätedellytykset.JazzasiantuntijaHansWesterberginmukaanäänilevytuotannonalueellaSuomenjaRuotsinyhteistyöalkoi1938,kunRamblerskäviTukholmassaäänittämässäuuttalevyäjasaistudiossasoittotukearuotsalaisiltamuusikoiltaCharlesRedlandiltajaStigHolmilta.1970-luvunalussatunnetuinesimerkkioliEdwardVesalanjanorjalaistenJanGarbarekinjaArilAnderseninmuodostamayhtye,jokajulkaisiyhdenalbuminjakiersiahkerastiEurooppaa.YhtyeenSuomen-kiertueenjärjestiJazzliitto.

Yhteistyöeirajoittunutmuusikoidenprojekteihin.Pohjoismaisenjazzinhistoriaanliittyyuseitamusiikkimedioita,jotkaovathuomioineetnaapurimaidentoimintaajatoisaaltakeränneetkiinnostustaomanmaanrajojenulkopuolella.Vuonna1933perustetturuotsalainenjazzlehtiOrkesterjournalenolipitkäänmerkittävinjazzmusiikinpohjoismainenyhdysside:seraportoijazztoiminnastamyösRuotsinulkopuolellajakeräsijazznälkäisiä,ruotsintaitoisialukijoita.Vuonna1961Orkesterjournalenolilevinnytmuuallesiinämäärin,ettälehdentoimituspäättiuudistaavuosittaistalukijaäänestystä.EnääeietsittyRuotsinjazzparhaimmistoa,vaanlukijoitapyydettiinmuusikoitalistatessaanottamaanhuomioonkaikkiPohjoismaat.

Yhteistoiminnalleoliolemassamyösinstitutionaalistapohjaa.Kulttuurielämässäolitotuttujärjestäytymiseen,jaesimerkiksikansallistenjazzliittojenesiinmarssiosuiPohjoismaissasuunnilleensamaanajankohtaan.Ruotsissajazzliittoperustettiin1948,Norjassa1953,Tanskassa1956jaSuomessa1966.Lisäksikaikissamaissayleinentaide-jakulttuuripoliittinenasennejazziakohtaanetenisamaarataaalkaenjazzinpoissulkemisestataiteenulkopuolellejapäätyenvuosikymmeniämyöhemminvaltiontukemaanaktiiviseenjazzpromotointiin.Ennenkuintähänpäästiinolikäytäväläpihyväksynnänvaihe,jokakesti1960-luvulta1980-luvulle.

Hyväksynnänvaiheessaolipohjimmiltaankysesiitä,ettäjazzinkulttuurinenstatusPohjoismaissanousijataloudellinenstatuslaski.Jazziaalettiinarvostaa,muttaseeikäynytkaupaksi.Tämätapahtui1960-luvullajuuriniihinaikoihin,kunyhteispohjoismaistakulttuuripolitiikkaavahvistettiin.SamanavuonnakunSuomenJazzliittonäkipäivänvalon,syntyiPohjoismaidenneuvostonperustamanaPohjoismainenkulttuurirahasto.EräsrahastonalaorganisaatioitaoliPohjoismainenmusiikkikomiteaNOMUS.Juurisenkauttajärjestyirahoitustapohjoismaisellejazzyhteistyölle.

==pagebreak==

NordjazzinnousuYhteispohjoismainenjazzalkoiviritä1970-luvunalussa.Kokeiltiinerilaisiatoimintamuotoja.Toukokuussa1972Tukhomassajärjestettiinjazziajarunouttakäsittelevänelipäiväinentapahtuma.SuomenkoordinaattorinatoimiOttoDonner.HeinäkuussapohjoismaisetjazzliitotkokoontuivatTanskassaensimmäistäkertaasuunnittelemaanyhteistätoimintaa.SuomeaedustiStigRönnqvist,jostatulimuutamanvuodenajaksimerkittäväyhdyshenkilöJazzliitolle.

SuomenJazzliitonaktiivijäsenenäjavuosina1973–1974hallituksenpuheenjohtajanatoiminutStigRönnqvistosallistuiJyväskylänKesään1969.Taustallatuntematonsauhuttelija.Ensinpäätettiintehdäkuitenkinjotainihanmuuta.Jazzliitotjulistivatsävellyskilpailun,jotaPohjoismainenkulttuurirahastotuki125000Tanskankruunulla(nykyrahassanoin17000euroa).YhteistyönhengessäjokaisestaPohjoismaastavalittiinkolmesävellystäSödertäljessäRuotsissavuonna1973pidettyynfinaaliin.SuomeaedustivatJarmoSermiläyhdenjaSeppo"Paroni"Paakkunainenkahdensävellyksenosalta.Loppukilpailussatarkoitusolivalitakustakinmaastayksivoittaja,muttakunfinaalioliohi,voitiintodeta,ettäraatipainiskelipäätöksenteonvaikeudenkanssa.Suomen-palkintorahatjaettiinSermilänjaPaakkunaisenkesken.

KilpailunvoittajatyötesittiryhmänimeltäNordicJazzWorkshop.Seoliperustettu1971tanskalaisbasistiErikMoseholmintoimesta,jasiihenkuuluikaksitoistapohjoismaistamuusikkoa.RyhmänriveissäesiintyivätmuunmuassaPalleMikkelborg,JanGarbarek,JuhaniAaltonen,ParoniPaakkunainen,KalleNeuman,HeikkiSarmanto,Niels-HenningØrstedPedersenjaEspenRud.Täysimittaisenayhtyeesiintyiharvakseen,muttakokoonpanonpienempiversiokiersilyhyenaikaasuhteellisenaktiivisestiPohjoismaissa.

ErikMoseholmolikeskeinenhenkilö,kunSuomenJazzliitonkannaltatoinentärkeäryhmittymä,Nordjazz,perustettiin1974.Nordjazzolieräänlainenliittojenliittotaijazztoimijoidenverkosto,jotaNOMUSrahoitti.Alkuolivauhdikas.NordjazzinsyntymisenyhteydessäperustettiinyhteispohjoismainenyhtyeNordicJazzQuintet,jonkaensimmäiseen,sähköistäjazziaesittäneeseenkokoonpanoonkuuluivatKjellJansson,OleKockHansen,JukkaTolonen,PeterØstlundjaKnutRiisnaes.YhtyekiersiPohjoismaitajalevyttiyhdenLP-levyn.MyöhemminmukanaolimuunmuassaPekkaPöyry.

PianNordjazz-käsitteenympärillealkoirakentuamuitakinkonseptejajaaktiviteetteja.Enemmäntaivähemmänkeinotekoisestirakennetutyhteispohjoismaisetyhtyeeteivätkantaneetkovinpitkälle,muttakonsertti-jakoulutusvaihtoolivilkastavuosiaeteenpäin.Esimerkiksivuonna1975SakariKukonjaHasseWallinkvartettiolimukanapohjoismaistenjazzyhtyeidenvaihtoprojektissajaesiintyiSuomenJazzliitonedustajanaTukholmassaEurovisionlaulukilpailunyhteydessäjärjestetyllävarjofestivaalilla.SittemminPohjoismaissakiersivätNordjazzintukemanamuunmuassaHeikkiSarmantojaEdwardVesalayhtyeineen.

VuosikymmenenaikanaSuomessavierailivatmuunmuassaLasseWernerin,ArildAnderseninjaHackeBjörksteninyhtyeet.Hyväesimerkkivaihtotoiminnastaoli,kun1977GuggeHedreniusRuotsistakävikouluttamassaOulunkylänPop/jazz-opistonbigbandiäjaHeikkiSarmantotekivastaavankoulutusmatkanRuotsiin.SeuraavanavuonnaJazzpäivilläkouluttajanaolinorjalainenFrodeThingnaes.

SuomioliaktiivisestiNordjazzintoiminnassamukana.KeskeisiähenkilöitäolivatMattiLaipiojaerityisestiStigRönnqvist,jokavalittiinjärjestönpuheenjohtajaksi1977.Toimintasaidramaattisenkäänteen,kunRönnqvistkuoliliikenneonnettomuudessa1979.

VuosikymmenenvaihtuessaNordjazzlamaantui,muttaeikuitenkaankadonnut.Toimintaapidettiinyllä:EeroKoivistoinenkäviNorjassajanorjalainenpianistiPerHusbySuomessakouluttamassanuoriamuusikoita.MuutamaavuottamyöhemminSuomenJazzliittoottijärjestönvetovastuunhoitaakseen,muttayhteistoiminnassaeienääollutsamaapaloakuinaiemmin.

Miksipohjoismainenjazzyhteistyökoettiin1970-luvullatärkeäksi?Aihevaatisitarkempaatutkimista.Helppomuttaehkähiemankyyninenpäätelmäon,ettäkulttuuripoliittistatukeaelirahaaoliyhtäkkiärutkastiliikkeelläjapitivainojentaakäsijatarttuasiihen.Kaikkienkäsieitokipäättäjillekelvannut,muttajazzinkelpasi.Jazzinstatusoliselvästinoussutkulttuuripoliittisessakeskustelussa.Jazzilleolikertynyttiettyäarvoa,eikäsepelkästäänliittynyttaiteeseen.

Kulttuuripolitiikannäkökulmastajazzolimukanavahvistamassavisiota,jonkamukaanPohjoismaillaonyhteinenkulttuurinenidentiteetti.Jazzillaolipohjoistaulottuvuutta.

Pohjoismaiselleyhteistyölleoli1950-luvullaaletturakentaakomeaapoliittistapuitettaPohjoismaisenneuvostonnimissä,muttamaantieteellisenjakulttuurisenitsetuntemuksenkannaltatuollaisetrakenteetkumisevatuseintyhjyyttään.TätäsamaatoisteliEuroopanyhteisöstämuunmuassaranskalainenvaltiomiesja"Euroopanisä"JeanMonnet:yhteistäidentiteettiäeivoirakentaakokouksillajarahalla.TämävaistottiinPohjoismaissa1970-luvulletultaessa.Pelkkäbyrokratiaeiriitä.Tarvitaantaidettajakulttuuriaosoittamaanjarakentamaantunnettayhteisyydestä.

Pohjoismaisenjazzinkannaltaoleellistaeiolese,onnistuttiinkoidentiteettihankkeessavaiei.Jossainmielessäonnistuttiin,silläulkomaillaalettiinpuhuailmiöstänimeltäNordicJazz.Siitätuliainakinmuusikoilleoivallinenkäyntikorttimaailmallejoskinsittemminmyösriippakivi,jotajuurikukaaneihalunnutkaulaansakannettavaksi.

Kulttuuripoliittisessamielessäoleellisempaakuitenkinoli,ettäjazzilletarjottiinuusiasemamaailmassa.Jazznähtiinkiehtovanaesimerkkinäsiitä,mitenmusiikkivoisamaanaikaansisältääkorkeitataiteellisiapäämääriäjaedustaasoundejajaääniä,jotkaoliaiemminkulttuuripoliittisessakeskustelussaliitetty"alempaankulttuuriin".

Tavallaanjazzistaeitullutyhtäänsensalonkikelpoisempaakuinaiemmin,muttasalonkiitse–kulttuuripolitiikanyleisvirtaus–olimuuttunut.Jazzolitässämielessämuutoksenääni,vaikkakulttuuripoliittistenestradienulkopuolellaseolijomenettänytasemansanuorison,muodinjamoderninelämäntavankeskipisteenä.

RytmivaimeneeVaikkajazzinstatusnousi,vaikeuksiariittiedelleen.SuomessavaltiontukijazzilletulimuitaPohjoismaitajäljessä.Eroasaatiinkurottuakiinnivasta1980-luvunlopulla.

Vaikeassatilanteessaonpidettäväääntäitsestään,jajuurisiihenJazzliittotähtäsi.1960-luvunlopullaseonnistuihyvin.Jazzliitonpiirissävaikuttialustalähtienrunsasmäärätoimittajia,tiedottajiajakirjoitushaluisiajazzinharrastajia.Olimelkoluontevaa,ettäjulkaisuvaikeuksissakamppailutjazzlehtiRytmipäätyiliitonhaltuunvuoden1967alussa.HetkenaikaalehteätoimitettiinjajulkaistiinpalavaninnonvallassaAtteBlominjohdolla.Taloudellisetjaehkähiemanlukijakunnanmakumieltymyksiäkinkoskevatrealiteetittulivatpianvastaan,jaRytminkustantamisestaluovuttiinvuoden1968lopulla.

Lehtisäilyi1970-luvunalkupuolenpäätoimittajaMattiKonttisenjohdollaliitonäänenkannattajana.MyösavustajakuntakoostuikäytännössäJazzliitontoimijoista.NäinKonttinenmuistelihiemanylikuudenvuodenmittaistapäätoimittajanuraansaRytmin50-vuotisjuhlanumerossa:

RytmioliJazzliitonäänenkannattajajatottahantokiLiittolupasikaikenhenkisenavunelilaajanjaaikataulussapysyvänkirjoittajakunnan.Niin!...Turhakaisanoakaan,ettäkokohommankurjinosaolilähesalustapitäenperätäluvattujajuttuja,jotkarukouksinjauhkailuintulivatsittenjoskus,useineivätollenkaan.Sana"deadline"olilopultaposkessammekuinoksennus...

Kaksiensimmäistävuottaaikataulutvieläpitivät.Sittenvaikeudetkasautuivat,japianoltiintilanteessa,jossatoimitussihteeriäjataittajaaeienääollutja"kirjapainonyösiivoojasaisillointällöinnähdäkummituksetKonttisenjaTerämaan[lehdenkustantajan]saksineenjaliimapuolloineentoivottomannäköisessätaittosähellyksessä."

LegendaarinenjazztoimittajajaSuomenJazzliitonpitkäaikainenaktiivijäsenMattiKonttinenhallitsimyösjazzpianonsalat.TässähänenseurassaanEeroKoivistoinenjaReinoLaine.Kuva:ReinMarvet.KonttisenkuvausRytminteeseitse-menetelmästävastaaniitäkuvauksia,joitavuosikymmenmyöhemmintotuttiinyhdistämäänpunklehtiinjamuihinketteriinvastakulttuurijulkaisuihin–silläerotuksella,ettäRytminpainosmääräolikaikkeamuutakuinpienlehtimäinen.RytmiäesimerkiksisaiostaaR-kioskeistaympärimaan.Lehdentilaajakortistonylläpitäminenkysyityötä,puhumattakaanirtonumeroidenlähettämisestä,laskutuksistajapalautustenselvittämisestä.Jokaiseentilattuunlehteenoliluonnollisestikirjoitettavajaliimattavaosoitelappu.Samaanaikaanelivuosina1971–1972JazzliittotehostiomaatiedotustoimintaansalähettämällämonistettujaA4-tiedotteitajäsenilleenjamedialle.Tavallaanpuurrettiinsamanasianparissakahdellaeritahollapieninvoimin.

Eiollutmikäänihme,ettäRytmiajautuitaaspahoihinvaikeuksiin.Vuonna1972ilmestyiPorinfestivaalinumeronlisäksivainsinänsämittavavuosikirja,eikämyöskäänvuosina1973ja1974saatuluvattujanumeromääriätäyteen.Jazzliitontoimintakertomuksissatoistuikorutonluettavasiitä,mitenäänenkannattajaRytmiedelleenkamppaileepahoissatalousvaikeuksissa.

Liitonjalehdenvälinensuhdealkoihiipuasitämukaa,kunRytmintempohidastui.Vuoden1974toimintakertomuksessasuhteenkuvaamiseenriittiyksilause:"LiitonäänenkannattajanaonperiaatteessaollutRytmi-lehti."Oltiintilanteessa,jossaJazzliitonpitijokojättääjäähyväisetRytmilletairyhtyäpelastustöihin.Jazzliittopäättivalitajälkimmäisentien.

==pagebreak==

Liitonarkit"Rytmivuonna1975olikuinRytmivuonnanolla",kertoiMattiLaipiovuonna1984Suomenkauttaaikojenmerkittävimmänjazzlehdenjuhlanumerossa.Samaväiteolisivuosilukuamuuttamallavoitulausahtaamonenamuunakinajankohtana.Pohjaanonvaivuttukatkerinajariitaisinauseampaanotteeseen,muttauseimmitensieltäonnoustujonkinihmeellisentoimeliaisuudenjavelvoitteensiivittämänä.

JazzlehdenjulkaiseminenkoettiinJazzliitonpiirissätärkeäksi.Selkeinesimerkkisiitäonse,ettäkunlehtisiirtyiJazzliitonkustannettavaksivuonna1975,lehteäryhtyipäätoimittamaanliitonhallituksentuorepuheenjohtajaMattiLaipio.Tilanneeiolluthelppo.Laipiontarkoittama"vuonnanolla"tarkoittisitä,ettäRytmilläeiollutallaanmuitakuinvelkoja.Tilaajatolivatkadonneet.EikäJazzliitollakaanollutvarojajuurilainkaan.

YhdessätoiminnanjohtajaLauriKarvosenkanssaLaipioryhtyinostamaanlehteäkuiville.VetoapuasaatiinaluksiFinnishBluesSocietylta,jonkaäänenkannattajanBluesNewsinvälissäRytmijulkaistiin"eräänlaisenmanifestaationasiitä,ettähengissäollaan."Jasekannatti.VanhattilaajatottivatRytminvastaan,jauusiakinalkoivähitellenlöytyä.

MattiLaipiovuonna1979yhdellälukuisistaYhdysvallan-matkoistaan,tälläkertaaWashingtonissa.MatkanaikanahänmyöskirjoittijuttujaRytmiin.Kuva:SuomenJazzliitto.Omistajanvaihdoksellaolisekinseuraus,ettäJazzliitonjäsenmääräträjähtivätnousuun.PaikallisetjazzyhdistyksetliittyivätnytmielelläänJazzliittoon,kunliitollaolitarjotajäsenilleenomalehti.Lisäksimyöshenkilöjäsenmäärätkasvoivat,silläRytmintilaaminenjahenkilöjäsenyyskytkettiintoisiinsa.JoslukijatilasiRytmin,hänestätuliautomaattisestiSuomenJazzliitonjäsen.KunlasketaanyhteensekäjäsenyhdistystenhenkilöjäsenetettäJazzliitonomathenkilöjäsenet,liitollaoliesimerkiksivuonna1979peräti3090jäsentä.

LehdenvalmistamismenetelmätolivatalkuunihanyhtäprimitiivisetkuinMattiKonttisenaikana.Laipionmukaanlehteätehtiintalkoovoiminleikkaajaliimaa-menetelmälläsunnuntai-iltaisin.Kirjoituspalkkioitaeimaksettu,hyväkunrahariittipainatukseenjapostitukseen.Lehdenlinjavalikoituipaljoltitämänmukaan.Päätehtävänäolikertoa,mitäsuomalaisessajazzissatapahtui.Loppuaineistooli"paljoltisitämitävapaaehtoisetavustajatjaksoivatkirjoittaa."

KohtalaisenpaljonsivutilaapystyttiintäyttämäänJazzliitonomillakuulumisilla.Esimerkiksivuoden1976ensimmäisessänumerossaesiteltiinhallituksenkokoonpano,pohdittiinNordjazz-hanketta,käytiinläpiliitonuudetsäännötjanostettiinesiinjazzkerhojenelijäsenyhdistystenuutisia.Mukanaolitokimyösnormaaliatoimitusaineistoahaastatteluineen,levyarvioineenjayleisöäänestyksineen.

Rytminäytti1970-luvunpuolivälissämusiikkilehdenjatiedotusaviisinyhdistelmältä,kohtalaisenhyvinvoivaltajokatapauksessa.Vuosikymmenenloppualähestyttäessäjäsenlehtimäinenotealkoijäädäsivuun.Numeroitailmestyineljävuodessa,sivumääräolityypillisesti32.

Rytmi-talkoolaisetolivatMattiLaipiotamyötenpäivätöissämuualla.LaipioitsetoimipäätoimittajaksiryhtyessäänUudenSuomentaloustoimittajana,aiemminhänolivaikuttanutmuunmuassaScandia-Musiikintiedotuspäällikkönä.1970-luvunlopullahänsiirtyiKauppalehteen,jossahäntoimialuksitoimitussihteerinäjasittenuutis-jatoimituspäällikkönä.PäivätyönpäällekaksoistehtäväsekäJazzliitonpuheenjohtajanaettäliitonjäsenlehdenpäätoimittajanaalkoituntuaraskaalta.Tilalleastuivuonna1980JaakkoTahkolahti,liitonaktiivijäsenjatoimittaja,jokaolijuurisaanutharteilleenSuomenJazzliitonhistorianensimmäisenkokopäiväisentoiminnanjohtajantehtävän.Nythänryhtyisiismyösluotsaamaanliitonjäsenlehteä.

Tähänmuutoskohtaan,LaipionlähtiessajaTahkolahdentullessa,osuilehdenulkoasunmuutosmodernimpaansuuntaan.Etusivunlogovaihdettiinjakanteensaatiinhiemanväriälisää.TaitostaalkoihuolehtiamainostoimistonADLasseWikman.Tekstimuuttuiladotuksi,kunaiemminsivutolivattäyttyneetkonekirjoituksella.Samallavuosinumeroidenmääränostettiinneljästäkuuteen,mikäoliriskialtista,sillätilaajamääräteivätenääolleetnousussavaanpikemminkinlaskussa.

Uudistuksetpiristivätlehdenyleisilmettä,muttalevikkieilähtenytnousuun.Tahkolahdenkausipäätoimittajanakestivainhiemanylivuodenjapäättyiloppuvuonna1981,kunlehdenjulkaisuoikeudetmyönnettiintamperelaiselleFanzinelle.

LyhyenpäätoimittajuutensaaikanaTahkolahtiehtinormaalinjazzuutisoinninlisäksiosallistuakulttuuripoliittiseenkeskusteluuntekemälläehdotuksiaopetusministeriöönjakunta-alanpäättäjillejavaatimallaapurahojajazzille.Lisäksiesiinnostettiinajatusomantalonsaamistajazzille.TaustallavaikuttihelsinkiläisenLepakkoluolannousurockinjavaihtoehtokulttuurintyyssijaksi.EnitenTahkolahteakuitenkinharmittise,ettäPoriJazzissaRytminlevitystäeisaatukunnollahoidetuksi.

JaakkoTahkolahdenjälkeenRytminpäätoimittajaksiryhtyivuoden1982alustatamperelainenJoukoTurunen.Fanzinenvetäydyttyäkustannusvastuusta1985TurunenjulkaisivuodenverranlehteäomanfirmansaHieronymuksenkautta,kunneslehdenomistussiirtyiLehtimiehillejamyöhemminmuunmuassaNovomediallejaPainatuskeskukselle.

Vielävuosina1982–1984Rytmiilmoittiolevansa"SuomenJazzliitonäänenkannattaja",muttasittenepiteettikatosilehdeninfolaatikosta.Suhdehiipui.PianRytmistäeienäälöytynytminkäänlaistakytkentääJazzliittoon,jokajosuunnitteliomanlehdenjulkaisemista.TimoVähäsillanpäätoimittamaJazzliitonomalehtiJazzIt!ilmaantuimarkkinoille1987.

RytmisiisilmestyiSuomenJazzliitonjulkaisemanakahteenotteeseen,ensinvuosina1967–1968,jolloinJazzliittosaiPaavoEiniönjaScandia-Musiikinkustantamanlehdenjulkaisuoikeudet,jatoisenkerran1975–1981.TällaistaaaltoliikettäjasiihenliittyviävaikeuksiaRytminhistoriaoliväärälläänjatulisiolemaanmyöhemminkin.Vuonna2009Rytmivietti75-vuotisjuhlaansaPopMediankustantamana.Syksyllä2013PopMediailmoittilopettavansalehdenprinttipainoksen,minkäjälkeenRytmionilmestynytverkkojulkaisuna.

OmaalinjaaetsimässäValtakunnallisetjazzpäivätjaYrjö-palkintosaatiinvakiinnutettua1970-luvunalkupuolella,muttamuutenSuomenJazzliittoetsilinjaansa.Liittokokeililevyjulkaisutoimintaa,käytännössäsekuitenkintyytyituottajantaiyhteistyökumppaninrooliin.Konserttitoimintaakinharrastettiin,lähinnäulkomaistenartistienmaahantuontia.Keikattyydyttivätjazzinnälkää,muttaliitollenetuottivatuseintaloudellisestatappiota.Erilaistenyhteistyökumppanienavullapystyttiinjärjestämäänsävellyskilpailujenjakoulutustapahtumienkaltaisiaerityishankkeita.Jazzmuusikkojentoimintaedellytyksiäpyrittiintukemaanmonintavoin.Välillävauhtiahaettiinjopatupakkateollisuudesta,kunliittoryhtyijakamaanBelmont-stipendiä.

Sikariporrasvalmiinaratkaisuihin:Belmont-jurynpalkintoraatiinkuuluivat1970-luvunlopullaPekkaPöyry,MattiLaipio,EskoLinnavalli,tupakkayhtiönedustajaJan-ErikGrönlund,MikkoKuoppamäkijaJuliusHeikkilä.Kuva:SuomenJazzliitto.KaksitoimintamuotoavärittiJazzliittoa.Ensinnäkinalkoiuusipohjoismaisenjazzyhteistyönaikakausi.Senmahdollistikulttuuripoliittinentuki,jonkalähdeoliPohjoismainenkulttuurirahastojaerityisestirahastonmusiikkikomiteaNOMUS.Jazzinstatustaiteidenjoukossaolinoussut,muttasamallasenkaupallinenmerkitysolihiipunut.Tukeatarvittiinjasitäsaatiin,joskintukioliluonteltaanenemmänprojektivetoistakuinsäännöllistä.

Toinentoimintamuotoliittyitiedottamiseen.Jazzliitonkeskeisettoimijatpitivätmielelläänesitelmiäjajulkaisivatparikirjastakin.Liitontoimintakertomuksissa"valistus"säilyiväliotsikkoamyötenkeskeisenäterminävuoteen1977asti.Tiedotukseensiisyritettiinkiinnittääerityistähuomiota,eikäoikeastaanolehämmästyttävää,ettätoimijoidenparissaheräsikiinnostussäännölliseenjulkaisutoimintaan.MaanjohtavajakäytännössäainoajazzlehtiRytmiolivuoden1968lopullasiirtynytpoisJazzliitonharteilta,muttatosiasiassajulkaisuaylläpitivätsenkinjälkeenJazzliitontoimijat.RytmioliedelleenSuomenJazzliitonäänenkannattaja.Lehtikuitenkinkituijaolinuupahtaakokonaan.

Vuonna1975Jazzliittotekiratkaisevansiirron.RytmistätuliSuomenJazzliitonjäsenlehti.PäätoimittajaksiryhtyiliitonhallituksenpuheenjohtajaMattiLaipio,jokasailehdenpysymäänpinnalla.Paljonmuuhunliitonresurssiteivät1970-luvullariittäneet.

Rytmi-kytköksenvuoksiliitollaolikuitenkinesittäätoimintansavakuudeksimittavajäsenmääränkasvu,jollapystyttiinluomaanpainettakulttuuripolitiikanpäättäjiensuuntaan.AivanvuosikymmenenlopussaSuomenJazzliitonhistoriassatapahtuikinmerkittäväkäänne."Aikapitkällisentäpinänjälkeensaatiintoiminta-avustuksenmerkittäväkorotus",MattiLaipiomuistelee.Valtionavustusnousi60000markkaaneliläheskolminkertaistui.Semahdollistiensimmäisentäysipäiväisentoiminnanjohtajanpalkkaamisen.

AlkoiSuomenJazzliitontoinennousukausi.Sejäierittäinlyhyeksi.

Jatkuu...

1
2
3
4
1980-luku